Hei, mieheni eksä.
Kirjoitan sinulle avoimen kirjeen siitä syystä että minua ihan kevyesti ottaa ns. ohimoon että otat valikoidusti viestejä ja jakelet niitä yhteisille tuttavillemme. Niistä olet todennäköisesti fb-stalkkauksesi kanssa selvittänyt tässä ajassa n. 4kpl, todellisuudessa niitä on n. 10. Koska halusit laitella kuvankaappauksia ja kertoa heille omaa versiotasi, niin teen tässä pientä ennaltaehkäisyä asian suhteen ja kerron oman versioni "meistä" ennenkuin ihmiset muodostavat virheellistä kuvaa tilanteesta.
Mutta asiaan: On totta että kyselin sinulta asioita. Minä olen se joka ensin otti yhteyttä, ja koska juttelit takaisin, kyselin tietenkin asioita. Kyselin miksi erositte, ja kerroit ettet edes tiedä miksi. Kyselin myös paljon muutakin. Kerroit aika avoimesti monesta asiasta, erityisesti omassa elämässäsi, joten oletin että me olemme ihan kivoissa väleissä.
Syy miksi otin yhteyttä, oli puhtaasti se että ajattelin sinun olevan tärkeähkö osanen mieheni elämää, ja halusin välttyä tilanteelta että stalkkaat somepäivityksiäni ja muodostat oman kuvasi. Halusin antaa sinulle avaimet käteen ja mahdollisuuden tutustua ihan minuun itseeni, eikä netti-imagoon ja juorujen kohteena olevaan ihmiseen. Sulla oli mahdollisuus kysyä mitä halusit, päästä tilanteen kanssa "sinuiksi". Mese-yhteystiedot sulla jo onkin, ja tässä kohtaa jo puhelinnumerokin sitä varten että sä jatkossa haluat kysyä asiat multa suoraan jos niissä kysyttävää on, tai mikäli sä haluat asioista keskustella. Oon sillee ikävästi kontrollinhaluinen että mun kumppaneiden läheiset ystävät on sellasia et ne pelaa rehellisesti, avoimin kortein eikä mua selkään puukottaen. Siinä sitten on ihmisellä itsellään mahdollisuus valita pysyykö menossa mukana vai tyrkätäänkö kärryiltä kymeen kellumaan.
Kertaakaan et kysynyt mitään multa. Kertaakaan et ilmaissut haluasi tietää millainen ihminen minä olen, vaan sen sijaan kyselet tuttaviltamme millainen minä olen. Ja sehän on se järkevin, turvallisin ja paras tapa toimia? Ja mikä parasta, voi aina muodostaa kuvansa sen perusteella mitä joku on kertonut riidan hetkellä paskaa oloaan ja epävarmuuttaan purkaessaan ja vielä lisätään; väärinkäsitysten seurauksena. Niitä voi sitten kantaa mukanaan muutamia vuosia puhumatta asiasta ja.. No. Omia valintoja.
Minä kyselin taannoin parilta tutulta että oletko ihminen johon uskallan ottaa yhteyttä, ja mahtaako persoonasi olla sellainen että kestät yhteydenottoni. En kysellyt M:ltä, koska en halunnut häntä väliimme, enkä eritoten astua teidän väliinne millään muotoa. Ystävyys on tärkeää ja minä yritin sitä vaalia teidän osaltanne monella tapaa. Tavoin, joita et edes tiedä.
En tiedä mikä agendasi on, eikä se oikeasti minua juuri liikuta. Vasta sitten kun paska osuu oikeasti tuulettimeen, joudun reagoimaan.. Ja usein siinä kohtaa se on jo myöhäistä, joten siksi osittain tämä julkinen ennaltaehkäisy. Sinä toimit selän takana juoruten, et kasvotusten, ja siksi olen tänään päättänyt että en pidä sinusta, en luota sinuun, enkä hyväksy metodejasi.
Haluan silti korostaa: minä annoin mahdollisuuden sinulle kertoa itsestäsi, olla osa elämäämme. Itse aiheutit käytökselläsi sen, että olet nyt osa M:n elämää, mutta et meidän elämäämme. Mä en halua juoruilevaa ihmistä lähelle itseäni, ja aika rajoilla paskan käytöksen kanssa mennään että haluan sua lähelle miestänikään..
Mä
annoin
sulle
mahdollisuuden.
Siihen se tiivistyy. Jatkossa ei ole kyse siitä että täällä on hullu, mustasukkainen akka joka on kateellinen ex-muijalle. Se on kuva jonka haluat antaa, mutta se on valheellinen kuva. Vahvasti valheellinen.
Täällä on reviiritietoinen, suojelunhaluinen, lujasti kumppaniaan rakastava kusipäinen nettipersoona joka ei jaksa katella hiekkalaatikollaan kovin pitkään ihmistä joka viskoo randomisti hiekkaa ympäriinsä lapiotolkulla ymmärtämättä keneen osuu ja kuinka laajalti.
Mun hiekkalaatikko hei, mun säännöt.
Joten mä arvostan jos sä jatkossa leikit yhteisillä pelisäännöillä. Muutoin mä en tykkää. Ja jos mä en tykkää, mä pidän huolen että muut tietää etten tykkää.
Hyviä leikkihetkiä!
2 kommenttia:
Kyllä tää aika mustasukkaisen kuvan antaa, eikö tämmönen kirje ole paljon lapsellisempi veto kuin se, joku kyselee sinua koskevia asioita selän takana? Etenkin kun niiltä muilta voi saada ulkopuolisen näkemyksen. Ethän sinä kovinkaan usein nää itsessäsi vikaa ainakaan tämän blogin perusteella. Toivottavasti et asetu puolisosi ja hänen ystävien väliin. Se on henkistä väkivaltaa.
ikävä kyllä se sävy, millä hän minusta kyseli ja puhui, kertoi enemmän kuin sen että häntä kiinnosti tietää.
Myös se tapa, millä hän on kohdellut M:ää, on aika hirveä, M:n muiden ystävien silmissäkin. Sain aika kattavan luennon hänestä tässä taannoin. Hänen tapansa keskustella eräiden ystäviensä kanssa M:stä ei ole kovin viehättävä.
Ja kolmantena: kyseinen ex ei ollut kertonut miehelleen, jonka kanssa yhteisiä vuosia on yli 10, että M:n kanssa oli joskus jotain.. Sekin kertonee ystävyyden laadusta omaa tarinaansa.
No, tämä ex päätyi katkaisemaan ystävyyden M:n kanssa. Olen itse asiasta jonkun verran pahoillani, sillä uskon että heidän välinsä olisivat voineet olla kyllä jollain tapaa korjattavissa. Välit katkesivat osittain kirjoitukseeni, mutta vahvasti ajattelen että ne katkesivat siihen että M alkoi vaatimaan asiallista ja ihmismäistä kohtelua itselleen. Vastavuoroisuutta keskusteluissa ja sen sellaisia pieniä asioita.
Joten kyllä, astuin M:n ja ystävättärensä väliin. Mutta henkiseksi väkivallaksi en omalta osaltani lähtisi laskemaan omalta osaltani. Jos joku sitä henkistä väkivaltaa on harjoittanut niin se on tämä kyseinen ex.
Lähetä kommentti