Monisuhteellisuus

Muutama viikko sitten tyrkkäsin itseni erään ystäväni ja hänen vaimonsa väliin. En niinkään siinä kohtaa itsekkäistä syistä kun tosiaan kiskoakseni ystäväni pois suhteesta jonka näin toimimattomaksi ja itseasiassa jopa jossain määrin tuhoisaksi, kummallekin heistä. Edellinen kirjoitukseni aiheesta kertonee tarvittavan.

Otin tuon ystäväni meille majailemaan, ja päiväkausia (yökausiakin) kului jutellen, kävellen, puuhastellen.. Ja aina vaan jutellen. Tutustuin tuohon ihmiseen vielä syvemmin ja enemmän "parisuhdemielessä" kuin ystävänä. En niinkään siis ajatellut itse ryhtyväni suhteeseen, mutta kun kävimme läpi keskusteluissa näitä suhdeasioista ja fiiliksiä, näin tavallaan sen puolen hänestä mikä normaalisti näkyy vain kumppanille. (On siis syytä muistaa että ihminen on erilainen ystävänä kuin parisuhteessa..)

Jokin aika sitten Peikon kanssa sovimme avoimesta suhteesta, joten tietystä mustasukkaisesta, monogamisesta parisuhdemallista olimme jo taistelleet itsemme irti. - Kehitin siis kuitenkin niitä parisuhdefiiliksiä enemmänkin tuon ystäväni suhteen, eikä mennyt aikaakaan kun huomasin ajattelevani enemmän ja enemmän romanttisessa mielessä hänestä. Joten tuli aika jutella vakavasti Peikon kanssa.. Selvää oli se, että en halunnut päättää suhdetta hänen kanssaan, enkä toisaalta halunnut aloittaa pelkkää seksisuhdetta tuon ystäväni kanssa. Korostan tässä vaiheessa että hänen eronsa aikoihin ja ennen eropäätöstä suhteemme oli todellakin "vain ystävyyttä", välillämme ei ollut seksiä. Eikä mitään suuria tunteita. Ei vaikka hänen vaimonsa niin uskoi, tai osa hänen lähipiiristään sitten vaimonsa kertomana. Siinäkin vaiheessa kun jotain fiiliksiä alkoi olla ja niistä keskusteltiin, jarruja vedeltiin aika pitkään siksi että tilanne oli kummankin osalta sotkuinen. Omat tunnepuoleni jutut juu, mutta nimenomaan hänen eronsa luomat tilanteet ja tunnemyrskyt. Mutta niin, keskustelin Peikon kanssa ja puhuimme siitä että ehkä tämä avoin suhde ei nyt ole se mikä tässä tilanteessa sopii kuvamaamaan tilannetta. Aloimme keskustella sitten polyamorisen suhteen mahdollisuudesta.

 Ystäväni kanssa olimme siinä kohtaa sen verran jo puhuneet kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä, että omat fiilikset tuli kerrottua aika luontevasti puolin jos toisin. Suurin huoleni siinä kohtaa oli tietenkin Peikon tunteet; on eri asia antaa toisen käydä panemassa muita kuin oikeasti tietää että kumppanilla on vakavia tunteita toiseen ihmiseen. Pelkäsin peikon suhtautumista ja hajoamista turhaan; hän on sopeutuvainen, ja toisaalta, hän ja ystävä tulevat toimeen hyvin. Peikko ei kertaakaan ole muuten tämän episodin aikana kysynyt sitä kysymystä mitä pelkäsin; miksi? Siihen en nimittäin osaisi vastata. Siksi varmaan että olen itsekäs paska tässä kohtaa, enkä oikein osaa hallita tunnepuolen asioita.

 Polyamorinen suhde on siis todellakin suhde, jossa ihmisellä on useampaan ihmiseen ihan vakavastiotettavia parisuhdefiiliksiä, eikä kyse ole mistään pienestä ihastumisesta toisen hymyyn tai puhtaasti seksuaalisesta haluista. Polyamorinen suhde kun voi sinällään olla vaikka täysin platoninen. Google kertoo asiasta lisää tarvittaessa hyvin laajastikin, jos ei uskalla minulta tulla kysymään..

 Joten.. Kai minä sitten olen jonkinasteisessa polyamorisessa (ja puoliksi avoimessa) suhteessa tätä nykyä, kahteen mieheen. Tilanne on outo ulospäin, tiedän, mutta sisällepäin asiat ovat olleet luonnollisia ja helppoja. Pelisäännöt ovat käytännössä selkeitä, koska kaikilla tuntuu asioista olevan suhteellisen samansuuntaiset ajatukset. Lähipiirini asiasta kutakuinkin tietää, joten yllätyksenä ei pitäisi tulla juuri kenellekään. Jos kysyttävää on, kysyä saa. Paskanjauhannan sen sijaan olisi syytä pysyä minimissään. Kyse on kuitenkin kolmen ihmisen välisestä sopimusesta ja tavasta elää, asian ei pitäisi kuulua juuri kenellekään muulle missään negatiivisessa valossa. Jos jotain, niin tämän tulisi toimia rohkaisevana esimerkkinä siitä että avoimuus on tärkeää parisuhteessa. Puhumalla selviää yleensä suurimmasta osasta niitä tilanteita joissa itsensä kanssa joutuu solmuun.