Pyhä äiteys ja moraalisaarnat

Kävin eilen keskustelun, jonka jälkeen piti ihan ottaa jäähyä tähän päivään asti ja ajatella mitä sanoo, ettei täysin sano mitä ajattelee. Keskustelu neljälapsisen Pyhän Äidin kanssa alkoi näin:
"Oletko sä yhtään ajatellu et ku poika on kotona, ja sä kuuntelet Mokomaa, niin se voi saada vaikka mitä vaikutteita?".
Tovin hiljaisuutta kun tuumailin ja kysäsin sitten et niinku millasia vaikutteita?
Agressiota, ja kuunteleehan ny ton ikänen lapsi jo niitä sanotuksia, ja ei se kovin hyvältä vaikuta jos se vaikka johonki kouluvihkon nurkkaan niitä alkaa raapustelemaan.

Tässä vaiheessa lopetin puhelun sivistyneesti kun siihen vielä kykenin, koska päätin, etten lähde tälle linjalle enää. Mutta nyt on kuitenkin ihan oikeasti pakko, koska en ole yhtään varma, mitä te ihmiset nyt ajattelette siellä sanoituksista ja musiikista yleensä. Lapsethan kuuntelee musiikkia; muodostavat hiljalleen omaa makuaan, mutta siellä jonkinlaisena perustana on se musiikki mitä kuulee kotona, kaupoissa, busseissa ja hitto vie vaikka missä.

(Mainittakoon muuten että tämä viimeisin yhdistyminen, oliko Teosto ja Gramex, nostivat nuo maksut siinä määrin pilviin että en tiedä soiko suomessa kohta musiikkia enää missään.. Aiemmin erään yrityksen alle 10 paikkainen kahvila maksoi teostomaksuja palttiarallaa 200 euroa. Nyt maksavat karvaa yli 500 euroa. Tai maksaisivat, jos haluaisivat musiikin soivan. Päättivät sitten työskennellä hiljaisuudessa. Televisio saa kyllä olla auki, ilman ääntä.. Huokaus. Hyvä Suomi, juuri näin tän asian halutaan menevän. )

Haluaisin tähän ottaa muutaman esimerkin tällä hetkellä yleisessä radiosoitossa olevien biisien lyriikoista, joita siis Pyhä Äiti Seurueineen haluaa lastensa kuuntelevan. Ja mitä siis käytännössä jokaisen korviin osuu enemmän tai vähemmän tiedostamatta kun tuolla yleisillä paikoilla liikkuu missä musiikki on hissimusan sijaan jokin radiokanavalähetys...

"Etkö sä tiedä Kuka mä oon, Et pääse pakoon Tavarataloon, Älä laita päälle Autoradioo Tai televisioo, Saatan laulaa Et sulle ei iso, oo Oho sehän meni jo sori. Sä menit vaihtaa Pirkan Oltermanniin, mut sen nimi Ei oo SANNI, Naa Sä paneskelet Alusvaatemallii, Mut sen nimi Ei oo SANNI, Ja ostit Mersun kalliin, Sun autotalliin, Mut lippu vippiin Ei tee susta Cheekkii, Vaikka sun tyttösi Ei edes meikkii tarvii, Sen nimi ei oo SANNI Mun nimi on SANNI."
-Sanni

"Otan sua ranteista kii ja sidon käsinojiin, Tää on ainoa mun keino paeta, Nään ku siin tuolissas oot jo huolissas, Tätä tahtois en, tää on mun keino viimeinen, Mä katkon sun peukalon ettet sä liftata voi mun perään, Sit etusormen vuoro on ettet sä töki mua sillä enää"
-Chisu

" Jos lyöt vielä kerran niin minä tapan sut, Ja isken jollain millä sinäkin oot mua hakannut, Mä astun harhaan taivaan tieltä jonnekin pimeään, Mut viedään sinne missä ei ees tarvitse nimeään.
Kaikki sanoo sävyyn säälivään, Oma vika kun tällaiseen jään, Mutten tiedä enää itsekään Ketä pelkään, En ole nainen, en yhtään mitään, Kidutettu eläin häkissään."
-Pmmp
 

Siinä ihan vaan yleisiä soivia kappaleita. En todellakaan kaivele tähän suomiräppiä jossa, Peikon sanoja lainatakseni, "Missä vaan biletetään ja pannaan kaikkea naapurin mummosta lyhtypylvääseen". Jätän pois myös englanninkieliset renkutukset joista kyllä löytyy helmiä joita jo 10-vuotiaskin ymmärtää ja nämä Petri Nygårdit jotka on oma genrensä.

Mutta sitten otan sitä haitallista Mokoman sanotusta tähän... Ihan koko biisin verran niin en pääse poimimaan turvallista kohtaa.

Mokoma - Uskalla elää

Sydän käskee, järki sallii
Vähän kerrassaan laittaa toimimaan
Tavoittaa voit kaiken kalliin
Siis suuntaa tulevaan askel kerrallaan

Teetkö oikein, teetkö väärin?
Kenpä tietäis sen, antais vastauksen
Jos viisastuisit siinä määrin
Kuulisit vastauksen, uskoitisko sen?

Älä pelkää vaan uskalla elää
Et saa käpertyä sisimpään
Luota itseesi, uskalla elää
Et saa tyytyä vähempään

Voi olla että astut harhaan
Niinkin käydä voi, jos vain unelmoit
Sydän tuntee reitin parhaan
Jos siis unelmoit, kuuntele kun voit

Älä pelkää vaan uskalla elää
Et saa käpertyä sisimpään
Luota itseesi, uskalla elää
Et saa tyytyä vähempään

Älä pelkää vaan uskalla elää
Et saa käpertyä sisimpään
Luota itseesi, uskalla elää
Et saa tyytyä sen vähempään
Uskalla elää

Ja onhan Mokomallakin radiohittejä. Punamultaakin, esimerkiksi. Ai että siinä biisissä naidaan kovaa ja hakataan ihmisiä ja kehotetaan polttamaan kirkkoja ja polttamaan lippu. Eiku....

Mokoma - Punamultaa

Käperryn sinun kainaloon,
haen varjostasi suojaa.
Itken itkuni rintaasi vasten,
tunnen ettet huomaa.

En saa selkoa tuulistasi,
sinä puhallat toiseen suuntaan.
Ja vaikka kylmä on povesikin,
aion maatua sinun huomaan.

Tähän vereni lasketaan,
pisara kerrallaan muurataan.

Kauneinkin kukka vielä kuihtuu,
suurinkin runko halkeaa.
Ei kasva vilja, sato kuivuu.
Tätä maata lapset kiroaa,
se on punamultaa.

Kuuroihin korviin huutoni hukkuu,
ei edes kaiku vastaa.
En löydä oikeaa polkua,
etkä sinä voi tulla vastaan

Minäkö meistä, olen se paha,
vai heikompi ainoastaan?
Kuinka kaltoin voi kohdellakkaan,
äiti omaa lastaan.

Tähän vereni lasketaan,
pisara kerrallaan muurataan.

Kauneinkin kukka vielä kuihtuu,
suurinkin runko halkeaa.
Ei kasva vilja, sato kuivuu.
Tätä maata lapset kiroaa,
se on punamultaa. 

Mainittakoon, että minulla ei ole mitään pop-musiikkia ja radiosoittoja vastaan. Kuuntelen niitä kutakuinkin sujuvasti. Hahmotan kyllä, mitä biiseissä sanotaan (joskaan en aina sitä, mitä niillä yritetään kertoa..) ja yleensä senkin kenen esittämiä ovat. Lauleskelen mukana autossa ja joskus täällä ruokaa laittaessa soi radio. Aiemmin suomipop, nykyisin enemmänkin Suomirock. Mutta minä en olekaan tässä se, joka yrittää jeesustella pyhällä äitiydellä. Se, etten ole tämän lapsen biologinen äiti, ei oikeuta ketään moralisoimaan kasvatustani. Jos jotain teen väärin, otan kyllä kritiikkiä vastaan. Otan neuvojakin vastaan, sillä tulen varmasti olemaan hukassa. Mutta yleistä moralisointa, varsinkaan ihmiseltä joka ei ole asiaansa perehtynyt, sitä en tule ottamaan vastaan. Jos ei tunne sen paremmin lasta kuin niitä sanoituksia joista tulee urputtamaan, on aika hataralla pohjalla neuvomaan tai moralisoimaan. 11-vuotias ei kuuntele pelkkää teletappia, mörri möykkyä ja tohtori sykeröä vaikka kuinka pakottaisin. (Ei sillä, niitäkin meillä soitetaan, lähinnä minun ja Peikon omaksi iloksi ja Poitsun hihityksen aiheiksi..)
 Kasvatus ei tule olemaan helppo tehtävä, mutta uskon siitä selviytyväni. Uskon myös tuntevani pojan, olen ollut hänen elämässään mukana synnytyslaitokselta asti. Hänen äitinsä olen tuntenut koko tämän äidin elämän ajan. Joten voin melkoisella varmuudella sanoa ymmärtäväni, mikä pojalle on keskimääräisesti haitallista ja mikä hyväksi, ja tässä kohtaa takaan ja alleviivaan, että Mokoman musiikki ei nuoria turmelukseen vie. Kuten ei muuten moni muukaan metalligenreen laskettava bändi.. Jos jaksaisin, linkkaisin tähän vielä tutkimustuloksia siitä miten metallia kuunteleva ihminen on sovinnollisempi, onnellisempi ja vähemmän idiootti kuin eräiden muiden genrejen kuuntelijat.


Ja omasta kokemuksestani voin kertoa että kaikista festareista ja keikoista iskelmä-aiheiset ovat niitä joille kaikkein vähiten lähden järjestyksenvalvojaksi. Metallikeikat ovat niitä joille lähden mieluiten. Ei siksi että genre olisi ominta, vaan siksi, että siellä on rauhallisin porukka joka kuuntelee puhetta.