Huhtikuu

Huhtikuun teema kalenterissa on Muutokset: "Ihminen voi keskittyä elämänsä aikana joko rakentamiseen tai puutarhanhoitoon. Rakentajien työ saattaa viedä vuosia, mutta jonain päivänä rakennus on valmis. SIllä hetkellä he pysähtyvät ja jäävät omien seiniensä vangeiksi.
Elämä menettää merkityksensä rakennustyön päättyessä. Mutta on olemassa myös niitä jotka kylvävät. He joutuvat kärsimään ajoittaisista myrskyistä ja vuodenaikojen rajuista vaihteluista, ja harvoin lepäävät. Mutta toisin kuin rakentajan rakennus, puutarha jatkaa ikuista kasvuaan. Ja vaikka se vaatii jatkuvaa huolenpitoa, elämä on sen ansiosta puutarhurille yhtä suurta seikkailua." -Brida

Huhtikuu taitaa olla ainoa tähänastisista kuukausista, joka aiheutti paljon konkreettista. Ostimme auton. Sigman. Isoäitinikin katseli sitä parkkipaikalla ja tuumasi että näyttääpä se virtaviivaiselta..
Keikkoina tosiaan muutama sakara tour, joista juttua blogissakin. Jälkimmäiseen, Oulun keikkaan varustauduin muuten ostamalla korkokengät. Pitkästä aikaa. Selkä ei ihan hirveästi tykkää, mutta ajattelin kesän aikaan harjoitella taas niillä kävelyä, josko se vaikka parantaisi ryhtiä.
Hommasin muovitettua froteeta sohvan suojaksi, väsyin tappelemaan jätesäkkien kanssa. Tuntuu että pentu repii ne kuitenkin koko ajan..
Kukkia tuli ostettua, orvokkeja.. vielä kun saisi istutettua.
Kävin mikkelissäkin opiskelemassa uutta tapaturmalakia. Nyt pitäisi osata taas vaikka ja mitä.. Tutustuin erääseen keittiömestariin ja hänen kirjasestaan löytyykin uusia, mielenkiintoisia juttuja kesän grillailuihin.

Kävin karvarissa, lyhennettiin kuontaloa entisestään. Mitä sitä pitkiä haivenia roikuttamaan, kun ei tuntunut pää enää omalta. Toisaalta, ehkä sain jonkun kipinän lyhyisiin hiuksiin imagokouluttaja Isa Karlssonilta. Sellainen persoona, ettei voi olla vaikuttumatta! Muutenkin hänen koulutuksensa oli sellainen, mikä inspiroi monenlaiseen uuteen asiaan oman persoonan kehittämisessä ja esiintuomisessa.
Pamin koulutuksessa oltiin Imatran Kylpylässä myöskin. Voi Hyvin, jaksa paremmin. Koulutus oli mukava, joskin jättäydyin pois iltariennoista ja lueskelin kirjaa huoneessa. Lenkillä tuli fiilisteltyä maisemia ja tietysti Mokomaa, se on iso osa tämänhetkistä äänimaailmaa.

Kipuja on ollut hyvin paljon, ja toisaalta töitäkin. Jonkun verran sateinen kuukausi, joten ehkä säävaihtelut lisäävät kipuja.

Pyysin erästä ihmistä kirjoittamaan omalla käsialallaan sanat jotka haluan tatuointiini. Hän päätti puolestani että en halua hänen harakanvarpaitansa iholleni. Ärsyttävää, mutta minkäs teet. Jokaisella on oikeus sanoihinsa.

Jätelava on toimitettu pihaan.

Personal Trainer-soppari on tehty, Toukokuussa aloitus.

Piraattipuolue sai kerättyä kannattajakortit ja toimitettua ne asianmukaisesti eteenpäin. Olemme siis edelleen virallisesti puolue.

Ja enää en jaksa olla varuillani ilkivallan takia. Otettiin kotiin melko kattava hälytysjärjestelmä. Kallis, kyllä, mutta en halua herätä yöllä miettimään että kuka roikkuu ovenkahvassa, tai naulaako joku oikeasti kissat ja koirat seinille kun olen poissa kotoa. Ja jos naulaakin, jääpä nyt sitten kuvaan rikosta tehdessään.

Eli joitain konkreettisia muutoksia on elämässä tehty huhtikuun aikana, tai jos ei kaikkia tehty niin osa pantu alulle kuitenkin.

Silti.. Every Day is Exactly the Same.