Nuoret ja seksi

Tuosta mielipiteestäni sain facebookkiin 3 päivän eston.

"Lynkatkoon kuka vaan mutta jos toistuvasti neiti 13v menee näiden mukaan niin mä en koe että voidaan puhua hyväksikäytöstä ja raiskauksesta. Lain mukaan joo näin mennään, mut ei se tyttö kovin vastentahtoinen ole ollut sitä munaa vastaanottamaan jänniltä ulkomaalaissediltä."

Tämän mielipiteen takana seison, vaikka kuinka jaetaan kuvankaappausta pitkin naistenhuonetta, meuhkataan puoluehallitukselle että minut pitää erottaa puolueesta ja käydään rääpimässä päätä muuten vain. Ensinnäkin: sananvapaus. Mielipiteenvapaus.

Ja toisekseen; Minä en sanonut että aikuisella ei ole vastuuta tekemisestään. Tottakai on. Viime kädessä päätäntävalta on nimenomaan aikuisella, ja vastuu viime kädessä aikuisella. Ei, mielestäni ei ole ok että aikuiset sekaantuvat lapsiin.
Mutta en myöskään allekirjoita sitä että 13-vuotias nuori ei tiedä mistään mitään ja on täysin syyntakeeton. Ei ole.
13-vuotias osaa flirtata ja hyväksikäyttää orastavaa naiseuttaan / seksuaalisuuttaan herättääkseen miehissä kiinnostusta ja saadakseen mitä haluaa. Ei, se ei tee siitä "oikeutetumpaa" miehille käydä nuorta naista panemassa, tai vanhemmille naisille oikeutetumpaa sekaantua nuoriin poikiinkaan, mutta se tekee tilanteesta YMMÄRRETTÄVÄMMÄN.
En hyväksy myöskään pedofiilien sekaantumista pikkulapsiin. En missään muotoa. Mutta ymmärrän kyllä; se ei ole valinta. Se on taipumus. Ja siinä on se hiuksenhieno ero että se, miten toimii, on valinta. Jos katsot piirrettyä lapsipornoa tai runkkaat taaperon kylpykuvalle, kukaan ei vahingoitu. Kun lähdet toteuttamaan sitten käytännössä hommaa, sitten on se raja ylitetty.

Eli ihmisten tulisi nyt erottaa hyväksyntä ja ymmärrys. Siihen ei tunnu kykenevän aika iso osa internet-väestöstä.

Mitä tulee tähän tapaukseen; tyttö oli siis toistuvasti altistanut itsensä raiskauksille ja seksuaaliselle hyväksikäytölle. Usean eri ulkomaalaisen miehen kanssa. Useaan eri ajankohtaan.
Jos kysymys olisi siitä että olisi yksi hyväksikäyttäjä, tai vaikka useampi hyväksikäyttäjä samaan aikaan, tilanne olisi aivan erilainen. Silloin mukisematta olisin lukenut tuomion ja hymähdellyt että onneksi jäivät kiinni.
Nyt sen sijaan en jäänyt hymähtelemään, sillä mielestäni on väärin, että nuoren toimintaa ei tarkasteltu lieventävänä asianhaarana. Olen nimittäin sitä mieltä että suojaikärajojen ei tulisi olla seksinkään suhteen kiveen hakattuja, vaan näissä pitäisi aina katsoa tapauskohtaisesti kehitystä. Psykologin arvion, ei vanhempien arvion, tulisi olla se, mikä ratkaisisi nuoren kehitysasteen.

Itse olen aloittanut seksielämäni hyvin varhain. Taustaltani löytyy lapsuudenaikaista hyväksikäyttöä, nuorena aikuisena tulin raiskatuksi. Silti, tai siitä johtuen, aloitin seksielämäni hyvinkin aikaisin ja kävin hakemassa e-pillerit jo 12-vuotiaana.
Olen tyytyväinen eritoten siitä että saatoin puhua seksielämästäni turvallisille aikuisille jotka ohjeistivat monessakin asiassa. Eivät tuominneet ja vaatineet pitämään jumalaa mielessä ja pöksyjä jalassa, vaan kertoivat tietävänsä että eivät voi minua lukita arestiinkaan vuosikausiksi, joten mielummin valitsivat sen polun että ohjeistivat ja auttoivat mm. niiden pillereiden hankkimisessa.

Harva viitsii julkisesti myöntää aloittaneensa sen seksielämän aika varhain, sillä vanhemmat eivät välttämättä asiasta ole tienneet. Kaveripiiri usein kylläkin.
Ja ainakin tämmöisen 80-lukulaisen kakaran aikaan se oli hirmu jännää ylä-asteikäisenä jaella ulkomaalaiskundeille. Ja olihan se imartelevaa sen pizzalähetin kanssa hengailla.
Tuskin maailma on muuttunut juurikaan tässä tapauksessa. On nuoria jotka ovat kovinkin suojassa kasvatettuja, on niitä joilla on "hyvät arvot", ja sitä neitsyyttä arvostetaan ja kunnioitetaan ja säästetään. Vähintään siihen 16-vuotiaan vakavaan seurustelusuhteeseen ellei jopa avioliittoon.
Mutta on meitä ei-niin-tasaisia ihmisiä joilla se seksuaalisuus herää varhain ja on osittain ehkä hyväksynnän hakua ja ties mitä. En siihen psykologiseen puoleen paneudu sen enempää, mutta on tärkeä tietää että meitä on. On ollut. Tulee olemaan.

Joten tässä valossa: kyllä, kyseenalaistan todellakin sen hyssyttelyn että 13-vuotiaan omasta tahdosta ei saisi puhua. Kyseenalaistan sen, että 13-vuotias ei kykenisi itse päättämään palaako uudelleen ja uudelleen saman / eri miehen luokse. Kyse on valinnasta jonka 13-vuotias kykenee tekemään.

Ei, kaikki 13-vuotiaat eivät ole munankipeitä. Ei, se ei ole oikein että raiskauksen uhria syyllistetään.

MUTTA: me ihmiset olemme erilaisia. Me kehitymme erilailla. Meillä on erilaisia tarpeita. Me toteutamme niitä eritavoin.
Ja uhrin syyllistäminen? Lopettakaa muotihokemat joita ette ole sisäistäneet. Jos toistuvasti tulee raiskatuksi, ei saa "uhri"-lippua vapaalippuna. Silloin tulee katsoa peiliin ja miettiä mikä meni pieleen. Jos olet alle 8-vuotias, kysellään vanhemmilta / koulusta / iltapäiväkerhosta että miksi kukaan ei auta, miksi kukaan ei puutu, miksi tämä mahdollistetaan.
Sen jälkeen kysellään jo nuorelta että miksi menit toistuvasti. Miksi jatkoit samalla kaavalla vaikka huomasit miten käy.

Jos lapsi puukolla veistää sormeen, lasta ohjeistetaan turvallisempaan puukon käyttöön. Opetetaan toisenlainen taktiikka.

Jos nuori tulee raiskatuksi, toistamiseen. Kolmanteen kertaan... Missä vaiheessa on ok kysellä miksi? Missä kohtaa se syyllistäminen voidaan tiputtaa terminä hevonperseeseen ja alkaa keskustelemaan nuoren kanssa siitä miten kannattaa toimia?