Muoviton syyskuu

Päätin tarttua haasteeseen ja viettää "muovitonta syyskuuta". Tarkoitus omalta osaltani on välttää muovin kantamista kotiin tässä kuussa, ei kauppakassejen muodossa, mutta ei missään muussakaan muodossa, jos sitä vain on mahdollista välttää.
Tänään aamu alkoikin rattoisasti kun oivalsin että vessapaperia olisi saatava, mutta miten? Kaikki on muoviin pakattuna. Soitin siis tokmannille, k-marketteihin, otin yhteyttä Serlaan, kyselin pamarkista tilausmahdollisuutta.. Tokmannilta luvattiin palata asiaan kun saavat selville, että onko heidän omaa brändiään, iisiä, mahdollista saada ilman muovipakkausta. K-marketista tuumailtiin että ei mitään mahdollisuuksia heidän kauttaan, Serla kertoi että on kehitteillä öljyttömiä muoveja mm. sokeriruo'osta, mutta ne eivät vielä ole kuluttajamarkkinoilla. Pamarkki kertoi että heillä on toki saatavilla paperiin ja pahviin pakattuna, mutta se vaatii annostelijan, joka on muovia. Tiedän, että on mahdollista käyttää esim. flanellisia, pestäviä riepuja jne, mutta johonkin vedän tällä hetkellä rajan: olen valmis tinkimään tietyistä mukavuuksista, mutta vessapaperin kohdalla teen poikkeuksen. Ostan sen muoveissa, koska järjellisiä, harkinnan arvoisia vaihtoehtoja ei tällä hetkellä ole.
Ostan toki isomman säkin kerralla, kuten aina, joka on pakattu vain yhteen muoviin. Saman teen talouspaperin kanssa. Normaalitilanteessa luopuisin ehkä talouspaperista täksi kuukaudeksi, mutta meillä sitä kuluu aika paljon. Sillä pyyhitään nöffin kuolaa ja siivotaan pikkuliruja yms, ja todellisuudessa en ole jaksanut pyörittää niin paljoa siivouspyykkiä ilman kuivausrumpua.. (Talon sisäilma ei varmasti arvosta jos tästä vielä pyykkimäärä lisääntyy!) Joten talouspaperikin on välttämätöntä.
 Mistä minä sitten joudun luopumaan? Sen näyttää tämä kuukausi, sillä nyt en osaa edes ajatella mistä kaikesta.. Kapselikahvit jäävät ostamatta. Toki käytän sitä mikä kotona jo on, muovi kuin muovi, mutta nimenomaan uutta muovia en kotiin kanna, ja yritän kyseenalaistaa näitä kulutustottumuksiani enemmänkin. Kapselikahvit siis ainakin jäävät, ja äsken tuossa kaalikeittoa keittäessäni huomasin että fond du cheffit, joihin olen kovin kiintynyt, loppuivat juuri. Eli ilman niitäkin pitää mennä! Myönnän että ruuanlaiton suhteen tarvitsee heittäytyä luovaksi...

 No, kauppaan sitä oli mentävä. Jupisin matkalla kirosanoja jo kaiken mahdollisen takia, ja soitin äidilleni saadakseni henkistä tukea. Sanoin että uskon jaksavani tätä peräti kolme päivää ennenkuin luovutan. Äiti rohkaisi ja sanoi että olen sinnikäs, ja että hän uskoo minun jaksavan koko viikon! Kaupan kassa oli optimistisempi; jurputin tutuhkolle myyjälle muovittomuuden vaikeudesta, ja hän tuumasi että kuolisi nälkään moisen projektin aikana. Hän myös kertoi ettei aio kysyä puolessa välissä kuuta että miten menee, sillä uskoo näkevänsä sen naamastani. Niin uskon minäkin.

Mutta sinne kauppaan. Viinirypäleet, euron rasia. Ei voi ostaa. Muovirasia. Mukaan tarttui irtomyynnistä banaaneja, nektariineja, omenoita ja vesimeloni. Tässä kohtaa on pakko _taas_ tehdä myönnytys: ne tarralaput ovat muovia, tiedän, mutta milläs perhanalla minä ostan mitään ellen näin? Hedelmäpusseissa otin toki vihreämmän vaihtoehdon, mutta tosiaan en voinut hintalappuja olla ottamatta.

Kierrellessäni kauppaa tulin miettineeksi että ei näy irtotiskissä leikkeleitä. Huomenna siis uusi kauppareissu kauppahalliin tai jonnekin muuhun kuin lähisupermarkettiin, jonka irtotiskivalikoima on sangen ankea. En minä niitä leikkeleitä niin kaipaisi, mutta Peikko se tarvitsee eväitä töihin.. Hätätilassa menee kananmunilla ja anjoviksilla. Onneksi säilykkeet on pakattu pahveihin ja metalleihin!
Katselin mikroaterioita ja muita eineksiä. Melko ankea näky: muovia muovin perään. Välillä vaihtelun vuoksi pahviin käärittyä muovia.. Ja minä kun en edes tiedä tällä hetkellä että kumpi loppujen lopuksi elinkaarellaan kuormittaa luontoa enemmän; muovipakkaukset vai metallipakkaukset?!

Leipähylly masensi muoveillaan. Harvassa olivat paperikääreet, ja limppua minun on suorastaan mahdoton nykytilassani leikata. Samantien soitto Peltolan Leipomolle ja nurisemaan ongelmaani ääneen. Huomenna minua odottaa siis leipomolla tuoreita vuokaleipiä paperipussiin pakattuna! Mehupulloissa manasin muovipullojen määrää, kun ovat vielä useinkin (kaikki) pantittomia. Päädyin ostamaan (muovikorkillisen) lasipullollisen mustaherukkamehua. Toki ilmankin olisi pärjännyt, mutta kun. Pahvitörskiäkin olisi jos jonkinlaista, ja kuinka ollakaan: muovikorkilla! Mielessäni manasin että täksi kuuksi jää halpa Lidlin saksalainen maitokin ostamatta, se kun on niissä muovikorkillisissa tölkeissä.. Kalliiksi tulee.

Kassalla muistin että jätin kestokassin, joka minulla yleensä on mukana käsilaukussa, pesuun viime kerran jälkeen. No, ostin sitten 33 senttiä maksavan paperikassin ja ounastelen, että tästä kuukaudesta tulee pitkä.