Keskiviikko.
2 lettua kermavaahdolla ja hillolla.
Yksi kinkkusämpylä, kymen wienerin tai vastaavan, kun kävelin terveysasemalta pysäkille.
Toffeepuffet-jäätelö.
Lauantai-makkaraa, jugurttia.
viinirypäleitä.
Kävin sitten tosiaan kyselemässä päivystyksestä tänään, kun "omalle lääkärille" on monen viikon jonot, että saisinko tuota päätä kuvautettua. Lääkäritäti siellä sitten selitti, että ei ala turhaan kuvauttamaan päätäni iskun jäljiltä, eikä ala tutkimaan muutenkaan, koska syy on nähtävissä selvästi: olen sairaalloisen ylipainoinen, ja hän ihmetteli, miten olin päässyt sängystä ylös, ja miten minä edes kuvittelin sopeutuvani yhteiskuntaan. Kuuntelin vartin verran itkien tekstiä siitä, miten epäkelpo yksilö olen, ja kerroin hänelle, että minun verenpaineeni on kohdallaan, kolesteroliarvot normaalit jne, ja vielä kaksi viikkoa sitten sain taivutettua kädet lattiaan, mutta nyt en pysty nostamaan jalkaa ylös, sillä kipu on niin valtava. Se ei ole normaalia, ja varsinkaan yhdistettynä päänsärkyyn, joka on yhdessä kohdassa.
Lääkäri selitti, että minä jännitän niin kovasti hartioitani ylipainoni takia, että sen taka tulee päänsärkyä.
Kerroin hänelle, että olen käyny fysioterapeutin kanssa läpi juttuja, ja minä erotan kyllä päänsäryn, joka tulee niskajännityksestä, kuin että yhdessä kohdassa, jossa on patti..
Kun lääkäri teki selväksi, että minä en saa hoitoa, (mutta antoivatpa käyntimaksun kuitenkin, ja odotin 4 tuntia lääkärille pääsyä) kysyin hänen nimeään, kun sitä ei ollut missään nimikyltissä tms. nähtävissä.
Hän ilmoitti että hänen nimensä ei kuulu minulle.
Sanoin, että potilaalla on oikeus tietää hoitamasta kieltäytyneen lääkärinsä nimi.
Tähän lääkäri ilmoitti, että ei aio kertoa, mutta mitä minä nimellä teen?
Kerroin, että jos käy niin, että minä jostain syystä saan selville että minä olisin kaivannut hoitoa tällä nimenomaisella hetkellä, niin minä haluan, että joku ihminen vedetään vastuuseen siitä, että minä en ole pyytäissäni saanut tutkimuksia.
Lääkäri ilmoitti, että hän toivoo että minä poistun sairaala-alueelta, sillä olen agressiivinen ja uhkailen häntä. Tuijotin suu auki, että tämä on kyllä faktojen toteamista ja perustelua, ei suinkaan uhkauksia, ja mikäli hänellä on puhtaat jauhot pussissaan, ja että hän on vakuuttunut oikeasti, että kaikki tämä on ylipainostani kiinni, niin hän varmasti voi antaa nimensä hyvillä mielin.
Hän ilmoitti että seuraavaksi soittaa vartijoita paikalle, jolloin katsoin parhaaksi poistua sairaala-alueelta.
Soitin kuitenkin potilasasiamiehelle, ja hän oli kanssani samaa mieltä, että tämä lääkäri on käyttäytynyt väärällä tavalla. Näin ollen hän lähettää minulle papereita, ja lähetän ne sitten eteenpäin. Tämän jälkeen noin 4 viikon kuluessa terveysaseman ylilääkäri jne antavat selvityksensä, eli oman versionsa tapahtuneesta, ja lähettävät sen minulle. Jos olen tyytyväinen vastineeseen, niin sitten jätän homman siihen, mutta mikäli en ole, niin siinä vaiheessa sitten potilasasiamiehen kanssa jatkamme juttua pitemmälle.
Hassua: Kouvolan terveysaseman potilasasiamies ei ole potilasasiamies-nimikkeellä missään kymen sairaanhoitopiirin sivuilla, eikä puhelinluettelossa. Hänen nimikkeensä on nykyisin "palveluohjaaja", jos joku muu sattuu tarvitsemaan k.o henkilöä. Itse jouduin metsästämään Kotkan sairaanhoitopiirin kautta numeron, kun ei sitä minulle täällä haluttu antaa. Ja näin ollen olen kuluttanut prepaid-liittymän saldoa tämän päivän aikana palvelunumeroihin soittelemalla ja tavoittelemalle henkilöitä, 10 euroa. Se on paljon rahaa se.
11 kommenttia:
Lääkäreillä on valitettavan usein tuo asenne.
Mutta kyllä sinä aika paljon syöt, noin laihduttajaksi!
Mh. Pitäisi liikkua enemmän jne, ei sillä pelkällä syömisen määrän vähentämisellä pitkälle pötki pysyvässä muutoksessa. Eikä se määrä sinällään niinkään, vaan se laatu, mitä suuhunsa pistää. Kurkkua vai vihreitä kuulia, saman värisiä, sama kaloriarvo. ;)
Joo. Usein vain noinkin pahasti ylipainoiselle kuin sinä, on se liikunta itsessään hankalaa. Ensin pitäisi pudottaa muutama kymmenen kiloa ihan vaan vähemmällä syömisellä, sitten se liikuntakin alkaa jo olla helpompaa.
Ihan vaan tarkkailemalla rasvan määrää, ja valitsemalla aina sen kevyen vaihtoehdon, saat muutaman kilon kuukaudessa pois. Syömättä ei tarvitse olla, kulutat normaalissa päiväelämässä jo painosi takia ihan reilun määrän energiaa. Pidät vain huolen siitä että syöt vähän vähemmän kuin kulutat.
Jätä einespizzat pois. Tee itse pizzasi, käytä vain vähän kasviöljyä ja vähärasvaista juustoa. Sama pätee muihin ruokiin. Valitset kaikki ainekset rasvaprosentin mukaan. Nyrkkisääntönä voisi sanoa että jätä kaupan hyllyyn kaikki missä on yli 10% rasvaa! Jäätelönä suosi tofujätskiä tai vähärasvaisia. Suklaata ja makeisia ostat aina sen pienimmän pakkauksen. Etkä niitäkään joka päivä.
Jos kolesteroli on aisoissa, syö munia. Tarvitset proteiinia. Iltanaposteltavaksi vähärasvaisia popcorneja.
Mh. Kannattaa joskus lukea sitä blogia...
Liikunta itsessään hankalaa?
Miltä kannalta, paitsi siltä, että ei nappaa lähteä ulos juoksemaan pää kolmantena jalkana ilman päämäärää...?
"tee itse pizzasi".. Enkös minä juuri tehnyt?
"käytä vähän kasviöljyä". Entä jos en halua käyttää lainkaan, kuten en käytä esim. paistamiseen jne..?
Ja vähärasvaisia?
En ikinä.
Luin tuossa juuri kotiliettä ja mitä olen muidenkin kanssa puhunut.. Suomalaiset, ja ylipäätään maailmalla ollaan lihavempia kuin koskaan. Ja silti light-tuotteet ovat koko ajan vain enemmän ja enemmän pinnalla. Silti paino ei laske.. Miksi?
Siksi, että keho pyytää mitä keho tarvitsee.
Ja jos syö sitä light-tuotetta, tarvitsee sitä "enemmän" saadakseen sen himonsa tyydytettyä. Vähän kuin että tummaa suklaata tarvitsee vähemmän kuin maitosuklaata jos haluaa tyydyttää suklaahimonsa.
Jotain vähärasvaista tai tofujäätelöä? Ei ikinä. En minä syö jäätelöä siksi että olisi "pakko", ja silloin kun syön jäätelöä, mikä on kausittaista, silloin ostan kyllä ihan sitä aitoa jäätelöä. Hölmö ajattelutapa korvata kaikki lightilla..
Mehuissa tuo käy eniten ilmi. Ihmiset jotka kittaavat light-mehuja kittaavat niitä paljon enemmän kuin esim. minä, joka ostan aina sokeripitoista. Sitä tarvitsee vähemmän, ei kuivata suuta, ei aiheuta lisäaineilla syöpää, juopaa, kuppaa ja kuutta muuta.
Ei tässä ole tavoitteena laihduttaminen, vaan kokonaisvaltainen positiivinen fiilis.
Toivotan onnea sen kokonaisvaltaisen fiiliksen löytämisessä. :)
Mutta sitten kun joskus haluat laihtua niin kannattaa myös kuunnella ja noudattaa ohjeita.
Jos olet sitä mieltä että kehosi tarvitsee jatkuvasti ylenmäärin rasvaa ja sokeria, syö sitten niitä kaikin mokomin. Ja totta kyllä onkin että se 140-kiloinen keho niitä vaatiikin. Ja huutaa niin kovaa ettet kuule ollenkaan sen ihrakasan sisällä vankina olevan naisen vaikerrusta.
Viimeksi kun kävin päivystyksessä, kukaan hoitaja tai lääkäri ei kommentoinut painoani. Hämmästyttävää.
Älä tc välitä noista anonyymeistä besservissereistä. Jos heillä olisi oikeasti jotain kuuntelemisen arvoista sanottavaa, he kirjoittaisivat omalla nimellään taikka ainakin antaisivat lähdeviitteitä.
Tuo rasvan osuuden (prosentit) tarkkaileminen ym. on täyttä potaskaa sairaalloisesti lihavien ihmisten tapauksessa. Siis että se olisi jokin taikaluoti, jolla paino tippuu. Sikäli kuin ylipaino johtuu ylensyömisestä (yleensä näin on mutta ei aina), olennaista on saada kokonaisenergiansaanti reilusti alle kokonaiskulutuksen. Painon kannalta ei ole väliä, tuleeko se energia rasvasta, proteiineista vai hiilareista (toki sillä on vaikutusta muihin asioihin).
Ja ettei jää kenellekään epäselväksi: painoarvokas olen minä :)
Blogger paskiainen tyhjensi juuri kirjoittamani kommentin.
Lyhyesti: yhdyn edelliseen puhujaan, ja kuten tc tietää, olen siinä käsityksessä että liikunnalla ei ole juurikaan merkitystä pudotuksen aikana mutta sillä on erittäin suuri merkitys projektin jälkeisessä elämässä. Viite tutkimukseen löytyy Puoliintumisajan arkistoista, en jaksa kaivaa tähän.
painoarvokas, jooh. Nimenomaan sillä liikunnalla on väliä siinä, jos haluaa pitää sen painonsa sitten alhaisena, eikä halua dieeteillä jojotella itseään.
Anolle vielä: ohjeita on yhtä monta kuin ohjeiden jakajaa. Sokeasti noudattaminen, kyseenalaistamatta jättäminen..? Ei sovi minulle. Sorry.
Se, että sinun neuvojasi ei noudateta, voi tarkoittaa sitä, että neuvottava on jääräpäinen, mutta yhtälailla, että neuvosi ovat.. Syvältä.
Mä olen kyllä järkyttynyt tuosta kohtelusta, mitä olet saanut lääkäristä. Onneksi olet ihminen, joka uskaltaa vaatia ja sanoa mielipiteensä, u go girl! Itsekin ylipainoisena ihmisenä juuri moisen käytöksen takia kammoksun lääkäriin menemistä. Pelkään, että minun ihmisarvoni alennetaan sen vuoksi, että olen ylipainoinen.
tonton: useimmat lääkärit ovat asiallisia. Sitten on niitä vanhoja koulukiusaajia, jotka eivät vaan koskaan ole kasvaneet ihmisinä. Ja mitenkä olisivat kerenneetkään, kun kaikki aika meni lääkäriksi lukiessa.. :P
Lähetä kommentti