Jos jotain tämän mamman tarvitsisi opiskella niin sitä peiliin katsomista. Nimittäin kirjaimellisesti.
Tänään satuin vilkaisemaan vessassa käydessäni, ja kaamea ilmestyshän sieltä kurkisti takaisin. Ja vielä sellaisilla kulmakarvoilla että oksat pois. Mikään ripsissä ei ehkä ole kaameampaa kuin se, että on puoliksi tuherot kulmakarvat ja niiden alla kasvavaa epämääräistä kasvustoa nyppimisen jäljiltä. Ja kun eivät nuo kertakaikkiaan vaan osaa kasvaa esim. vain maanantaisin ja torstaisin, tai joka toinen päivä, vaan kun ne kasvavat milloin sattuu ja miten sattuu. No, niinhän siinä sitten kävi että olivat kasvaneet useita millejä, ja olen viime päivät siis kulkenut sänki kulmien ja silmien välissä. Mitähän ovat taas ihmiset ajatelleet... "Kas, läskisänki. Sänkiläski? "
No, tuli nyt sitten nypittyä. Ja itseasiassa tiedän kyllä jotain kamalampaakin, joskin alan ymmärtää ihmisiä jotka niin tekevät: jos nyppii kulmakarvat kokonaan pois ja piirtää sitten sellaisen "WTF?!!"-lookin itselleen päivästä toiseen. Se on oikeasti kammottavan näköistä.
Mutta niin. Joko nypitään niitä karvoja tai pidetään se luonnollinen tuherotussukka siinä silmien yläpuolella...
No, kyllä kai minä joskus opin vielä naisellisia piirteitä, karvan nyppimisiä, kynsien lakkaamisia ja ruusuntuoksuisia pierujakin piereskelemään. Sitä sitten odotellessa.....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti