Tein testin joka kertoo millainen ihminen olen. Motto on kieltämättä hyvä: ”Jokaisessa tuskallisessakin elämäntilanteessa piilee mahdollisuus kasvuun.” – Russ Harris
Ajattelin palata ruotuun, taas kerran, huomenna, josko nyt hiljalleen oikeasti kipuilut loppuisivat ja pääsisi luistelemaan, saleilemaan, kävelylle, lumitöihin.. Kaikkea ihanaa tekemään, ennenkuin talvi on loppu. Ja ei, ei tämä ole sarkasmia. Minä tykkään lumitöistäkin, hyötyliikuntaa parhaimmillaan. Näkee heti työnsä tuloksen jne.
Mitä tulee painoon, muutoksia ei ole. Muutoksia sen sijaan saisi tulla ruokavalioon.. Jostain syystä kasvikset ja hedelmät ovat vähentyneet ja vaalea leipä on ottanut jalansijaa turhan paljon. Eli ei kun tosiaan itseä niskasta kiinni, ruokailun suhteen kylläkin jo huomisesta lähtien, vaikka liikunnat saavat virallisesti odottaakin alkuviikkoon. No, ehkei se liikkuminen mutta liikuntakertojen kirjaaminen kuitenkin.
Olen seurannut muutamien ihmisten laihduttamisia tässä vuosien varrella, ja oikeasti joskus pelottaa ihmisten ehdottomuus ja kokonaisvaltainen omistautuminen. En itse voisi kuvitellakaan että hurahtaisin mihinkään en sen paremmin laihtuttamiseen, elämäntapaan, uskontoon, mihinkään asiaan niin kovasti että se valtaisi koko elämäni. Ehdottomat ihmiset ovat samperin pelottavia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti