Haavisto? Miksipä ei...?

Lähes kaikki jotka ovat äänestämisestään tuttavapiirissäni kertoneet, ovat aikoneet äänestää Haavistoa. Minua on arvosteltu joiltain tahoilta siitä, että olen jääräpää enkä muuta kantaani kun jotain päätän. Mitä järkeä nyt sitten olisikaan olla ihminen, joka vaihtaa joka kerran mielipidettään kun seura ympärillä vaihtuu, sitä en ole käsittänyt ikinä.
Mutta: kuitenkin väitän että useastikin olen vaihtanut kantaani ja näkökulmaani asioihin, joissa mielipiteeni on ollut vahva, mutta minulle on osoitettu, että jokin toinen kanta voi olla järkevämpi. Se vaatii kylläkin aika paljon perusteluja, ja vähän muutakin kuin inttämistä että "näin nyt vaan on, sä oot ihan tyhmä". Mutta niin, mielipiteeni ei koskaan ole kiveen hakattu.
Presidentinvaaleista joku kirjoitti että suurin osa päättää ketä äänestää sillä menetelmällä että ensin suljetaan pois ne, joita ainakaan ei äänestä, ja sitten äänestetään sitä joka jää jäljelle. Minä toimin, valitettavasti, samoin, sillä yksikään ehdokas ei ollut mallia "vau, tää on just täydellinen ehdokas mulle". Ainoat jotka suljin suoraan pois, olivat Biaudet ja Essayah. Enkä kumpaakaan naiseutensa vuoksi, kuten eräs feministin alku minulle väitti. Vaan ihan siksi, että heistä kumpikaan ei ollut mielestäni varteenotettava ehdokas. Äänestin muuten aikanani Halosta, mutta sekään ei tietysti vaikuta mitään, sillä olen nyt erään (eräiden?) ihmisten mielestä ihan tyhmä paskapää koska en äänestä automaattisesti naista, vaikka sellainen mahdollisuus on.
No, seuraavaksi suljin pois Soinin, jota vaalikoneet tyrkyttivät minulle. Kyllä, olen kerran ollut mukana Soinin vaalikampanjassa. Olen joskus ollut sitä mieltä että Soini on hyvä valinta. Mutta se oli silloin se. Edelleenkin pidän muutamista Soinin ajatuksista, mutta sitten tulee se tietty arvomaailma-asia. Ja se klikkaa niin pahasti että Soini ei ole missään nimessä vaihtoehto. Ei missään.
Jäljelle jää siis liuta Paavoja, Niinistö ja Haavisto. Böö-paavon ja kumppanit suljin pois hissukseen milloin mistäkin syystä, heistä kukaan ei vaan vastannut sitä mitä minä haluan presidentiltä. Sitten jäljelle jäi Haavisto ja Niinistö.
No, Niinistö on ympäripyöreä..  Ja kaiken lisäksi Kokoomuslainen. En ole koskaan tainnut äänestää kokoomuslaista...? No mutta. Niinistö on kuitenkin suhteellisen karismaattinen, ja puheet "itkettäjä-niinistöstä" vain vahvistivat mielipidettäni: siinä on mies paikallaan.
Todellisuudessa Haavisto oli ehkä hieman sopivampi kuin mitä Niinistö. Autoileva ja muutenkin ihan järkevästi ajatteleva. Ja jos nyt olisin äänestämässä kunnallispoliitikkoa tai jotain muuta, niin mikä jottei. Kansanedustajaksikin, mikä jottei. Mutta nyt äänestetään presidenttiä. Koko maan keulakuvaa. Viis siitä argumentistä että "eihän pressalla enää mitään valtaa ole". Ei ole, mutta julkisuuskuva on, ja se on mielestäni tärkein. Se, millaisen kuvan annamme meille itsellemme ja ulkomaille.. Sillä on väliä.
Ja vaikka kuinka Haavistolla ne ajatukset natsaisivat, ja vielä eiliseen asti yritin tosiaan saada itseni Haavistoa äänestämään, niin se ei vaan toimi. Miksei? Ei sillä "vale-proffa"-kohulla ole yhtään mitään väliä. En jaksanut edes kunnolla perehtyä aiheeseen. Eikä sillä homoudella ole mitään väliä, kumppaninvalinnalla kylläkin. No, koska ilmoitin etten aio häntä äänestää, kaverilistallani facebookissa kävi kato, sillä "sulla on jotain homoseksuaaleja vastaan". Ja kyllä meikäläinen taas tuijotti ruutua H.Moilasena: Mitä mulla on homoja vastaan? Ja taasko jätetään muistamatta että julkisesti olen ilmoittanut olevani bi-seksuaali, vaikka nyt satun sitten seurustelemaan vakavasti miehen kanssa tällä hetkellä.. Mutta hei, sitä se bi-seksuaalisuus on: ettei välitä siitä sukupuolesta. Vaan etsii sen sopivimman. Ja tällä kertaa arpa heitti mieheen. Joskus on osunut hetkellisesti naiseenkin, itseasiassa muutamaankin. Mutta niin, viis siitä. Mullahan on jotain homoja vastaan koska en äänestä ihmistä joka on Homo. Ja naisia vastaan koska en äänestä naista. Ja Paavoja vastaan erityisesti, koska en aio äänestää yhtäkään Paavoa! En äänestäisi edes Paavo Pesusientä, koen senkin hahmon ärsyttäväksi.

Mutta niin, se kumppaninvalinta. Olisi vielä mennyt, vaikka kumppani olisi ollut mies. Olisi mennyt, vaikka olisi ollut nuorempi mies. Vielä olisin siitäkin päässyt ylitse että nuoremmalla miehellä on takanaan rattijuopumussyyte... Mutta siitä en pääse ylitse, että minun pitäisi valita Presidentti, jolla on kumppaninaan kaiken tämän lisäksi ulkomaalaistaustainen mies. Eikä sillä ihonvärilläkään ole väliä.. Ja tottakai minä nyt olen rasisti. Viis siitä että tuttavapiiriini kuuluu neekereitä ja valkoisia, jopa keltaisia. Rasismiahan se on, että kokee, että SUOMEN keulakuvaksi kuuluu SUOMALAINEN, jolla on SUOMALAISET tavat ja SUOMALAINEN kumppani, SUOMALAISINE ajatusmaailmoineen.

Minä en halua kansainvälistä Suomea. Minä en halua moskeijoita. Minä en halua koraania. Minä en halua raamattua. Minä haluan, että täällä olevat ihmiset elävät maassa maan tavalla, sillä niin minäkin eläisin ulkomailla: maassa maan tavalla. Ihmisten, jotka tänne tulevat, on mielestäni sopeuduttava näihin oloihin täällä. Ei näiden ihmisten täällä niihin ihmisiin, jotka tänne tulevat.
Joten kyllä: olen siis Paavo/homovastainen rasisti-sovinisti-kokoomuslainen. Vain hämäyksen vuoksi väitän joskus kuuluvani Piraattipuolueeseen.