Alunperin selkäni särki, en tiedä miksi. Se vaan niksahti ja naksahti, ja nyt sitten ollaan fysioterapiassa ja kaikki sattuu. Aina kun harjoitan syviä vatsalihaksia, vuodan alapäästäni verta. Melko terveellistä, eikö? Ei sujunut enää pilatekset ja joogat, eikä lopulta enää venyttelytkään. Joten jos tässä nyt ensin kuntoutetaan selkää ja laihdutetaan sitten, vaikka tietysti siihen selän kuntoutumiseen pieni painonpudotus olisi ihan hyvästä. No, ruokavaliolla sitten, mukamas. Eilinen alkoikin jo lupaavasti, neljä weetabixiä aamupalaksi, lounaaksi ja päivälliseksi suklaakakkua (sitä valmista, suorakaiteen muotoista) ja iltapalaksi kolme grillattua makkaraa. Niin terveellistä että vaviskoon salaatinlehdet...
Perjantaina kävi pieni episodi, ja poliisisetä joutui suihkuttelemaan asuntoomme pippurisumutetta. Jei. Pippurisumute on perkeleen kivaa ainetta, en saanut sitä millään ulos asunnosta. Olen pessyt tapetit, huuhtonut takkeja, pessyt peilejä ja mattoja ja luoja ties mitä. Keuhkoni ovat sitä edelleen, sunnuntai-aamuna, niin täynnä että minun on tästä hilpaistava sairaalaan. Kaula on turvoksissa, limaneritys edelleen huipussaan. Oliko pakko suihkauttaa koko hiivatin purnukkaa? Koirat ovat kunnossa, Serry eilen oksenteli, mutta ilmeisesti nyt jo hengittää suht normaalisti. Minä tosiaan en.
Kun sitten olin ulkoiluttamassa koiria lauantai-aamuna, Sani onnistui juoksemaan päin polvitaivettani huomaamatta takaapäin, joten rojahdin sitten siitä Sanin yli suoraan selälleni jäiselle kadulle. Kipu oli valtaisaa. No, sinnittelin eilisen, mutta tämä päivä ei kaikenkaikkiaan enää mene tämmöisenään. Pikku blogahdus siksi että tapan aikaa, ihan kirjaimellisesti, jotta ei tarvitsisi maksaa yöpäivystysmaksua, vaan olen ovella vasta minuutin yli kahdeksan henki rohisevana, selkä, jalat ja kädet kramppaavana ja apua anovana. Katsotaan miten käy.
Edit: Kävin sitten sairaalassa makoilemassa kolmisen tuntia.. Hengittelin avaavaa lääkettä ja kortisoonia, sain piikkejä ja kortisoonitabletit kuurina, sekä kaulan turvotukseen hydrokortisonivoiteen. Väittäisin, että tämä pippurialtistus oli hiukkasen liikaa.
Selkäsärkyyn sain lisää pillereitä, ja lääkäri ei saanut vasemmasta polvesta refleksejä vaikka miten hakkasi, joten kai sitä pitää ihan tosissaan tuota selkärankaa kuvauttaa ja ties mitä muuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti