Jotain äkkinäistä

Elämä voi tosiaan muuttua hetkessä. Elämä itsessään, suhtautuminen itseensä, omaan olemiseen, omaan kroppaan. Ympäröivään maailmaan. Itsestäänselvyydet vaihtuvat ei-niin-itsestäänselvyyksiin, ja toisaalta, joistain asioista voi havaita, että ne ovat itsestäänselvyyksiä. Biologia ja kemia ovat mitä ovat, ymmärsi niitä tai ei, niin ne silti toimivat lähes samalla tavoin jokaisen meidän kohdalla.
Yllätykset eivät elämästä lopu, ja kaikki eivät aina tunnu niin mieluisilta kohdalle osuessaan. Ehkä niiden kanssa oppii elämään sitten.. Mutta jokatapauksessa eilen viimeaikaiset kivut ja olotilat saivat selityksen, eivät ehkä maailman miellyttävintä selitystä, mutta selityksen. Ja kaikki tulee menemään onneksi ohi ajallaan.
Kerron aiheesta lisää sitten myöhemmin. Mutta tästä sai taas uutta potkua aivan kaikkeen. Itsensä ja elämänsä kuntoonlaittoon, ruokavaliomuutoksiin, aivan kaikkeen. Sitä myöden että eilen lattioita pestessäni tein sen desinfiointiaineella. Ja tulen tekemään muutaman hetken tästä eteenpäinkin.

Niin..

Kun sain kuulla asiasta, olin ensin että

Mutta..
Kun muut asiaan liittyvät suhtautuivat hetken päästä asiaan pääsääntöisesti että

Niin aloin hiljalleen tajuta että pelko ja jännitys ovat pääsääntöisesti melko samalla viivalla, ja kyllähän tästä noustaan hiljalleen jännityksen puolelle. Kaikki tuleva otetaan mahdollisuutena ja hyödynnetään. Otetaan opiksi. Yritetään nousta tästäkin suosta. Eihän tämä elämän loppu ja katastrofi ole, vaan uuden alku, mahdollisuus, uusia tilanteita ja sopeuduttavaa vain. Olen taas muutamaa kokemusta rikkaampi!

Katsotaan mitä tämä päivä tuo tullessaan. Kun en ota mitään rajoituksina vaan haasteina, niin ehkä elämä voittaa. Ehkä jo tänään se kauhu ja kamaluus on muunnettavissa odotukseksi ja uuden oppimiseksi? Ehkä jo tänään mieliala on pysyvästi positiivinen? Ehkä jo jonain päivänä...