17.3.13

Makuelämyksiä

Oivoi. Lisää teetä ja vähemmän jäätelöä. Vai menikö se kuitenkin toisinpäin.
Elämääni on tunkeutunut parin viikon sisällä kaksi uutuutta jotka ovat järkyttäneet makunystyröitäni. Ensimmäinen oli shokeeraavan ihana uutuus; dumle snacks jäätelö. Voin taata että jos itsekurini ei pian löydy tuolta komeron periltä niin ensi kesänä tulen saamaan +20kg melkoisen kevyesti. Samperi.
Katsokaa nyt, kirotut 360kcal per jäätelö!

Tuotetiedot ja ravintosisältö / 100g:


Paino (g): 53
Tilavuus: 0,8 dl
Energiaa (kJ / kcal): 1490/360 
Proteiinia (g): 4,2
Hiilihydraattia (g): 32 
Rasvaa (g): 24 

Miten tällaista täydellisyyttä voi vastustaa? Se päällinen on täydellisen rapea ja rouskuvan suklainen, sisus on täydellisen toffeinen ja suoranaisen dumleinen. Ja jäätelö on täydellisen kermainen. Eikä edes jäätelötikku tökkinyt kieleen kipeästi, joten kertakaikkisen ihana ja nam nam <3 p="">Katsokaa nyt tuota ihanuutta!!




Ja se toinen oli sitten kaikin puolin järkyttävä kokemus. Twiningsilta tarttui joskus mukaan sellainen teelajitelma. Olen vaihtelunhaluinen, joten nuo lajitelmat ovat aina hyvästä. Tai ainakin melkein. Tuossa lajitelmassa oli ainakin jotain mangomansikkaa ja vadelmaherkkua ja kaikkea. Mutta sitten oli tuo kamalus joka kuulosti erityisen hyvältä: mustaherukka-ginseng-vanilja. Mikä siitä voi tehdä siis pahan? No se, että kun sitä siinä siemaili desin verran niin mielleyhtymä suorastaan pinttyi päähän: moska maistui ihan suolakurkun liemeltä! Lämmitettyä suolakurkun lientä, yäh.

Twinings infusions onkin ehkä Twinings confusion...

4 kommenttia:

Antti-Juhani Kaijanaho kirjoitti...

Minulla on toiminut aika hyvin diabeteshoitajan suosittelema temppu: karkkipäivä. Karkkipäivän ainoat säännöt ovat seuraavat: karkkia ym ostetaan vain karkkipäivänä, ja kaikki karkkipäivänä ostettu pitää syödä samana päivänä pois. Mitään ei siis osteta eikä jätetä varastoon. Muuta rajoitetta karkkipäivän aikaiselle herkuttelulle ei laiteta.

-TC- kirjoitti...

Mulla ei karkkipäivä toimi :( Mä oon ihan selkee sokerinarkkari, koska mun ei tee tosiaan useinkaan edes mieli, mutta sitten kun.. *huokaus*

Jos meinaa ymmärtää sokerihiirtä niin kannattaa lukea se sokeririippuvuus-kirja. Se on niin täyttä totta. Narkkari kun narkkari. Monet on koukussa kahviin tai tupakkaan, meikäläisen keho, ja toisaalta, onneksi vaan keho, sokeriin.

Antti-Juhani Kaijanaho kirjoitti...

Juu, mä oon itsekin sokerinarkkari. Juuri siksi se karkkipäivä mulla toimiikin – sokerinsyönnin kokonaismäärä pienenee, kun ei syö joka päivä, ja viikko on sen verran lyhyt aika että itsekuri kestää sen. Mutta toki YMMV :-)

-TC- kirjoitti...

Mä en kykene ottamaan "vaan vähäsen". Siitä se lähtee sitten jos yhdenkään kerran sortuu. Kohtuutta ei ehkä ole olemassa meikäläisen maailmassa, pitää vaan olla ilman tai sitten se on jatkuvaa :(