Kokonaistilannepäivitys:

 -> Kahden kämpän loukku. Edelleen osa kamoista on miehekkeen luona, mutta minulla on nyt ennenkaikkea oma koti, jossa voin elää miten haluan. Syödä miten haluan. Tehdä mitä haluan.  Kahta kotia pitäisi siis pitää kun ei tästä vanhastakaan osaa päästää irti, eikä kuulema pitäisikään.

-> Parisuhde. Todellakin, pari suhdetta. Ihastuin miehekkeen serkkuun joskus taannoin, kerroin mitä tunnen, ja tässä ollaan, rakentamassa jotain. Kahden suhteenkin välissä jotenkin omituisesti.

-> Työpaikka. No, sorruin taas siivoamaan. Ihan vain jotta saa rahaa, jotta on tekemistä. Ja ilmeisesti kannattaa, olen saanut muutaman työmiehen jopa kysymään itseäni ulos. Kun olen udellut että miksi, niin olen kuulema ainoa siivooja talossa joka on aina hyvällä tuulella ja näyttää nauttivan työstään. No, enhän minä ikinä siivousta ole vihannut, työoloja vaan monilta osin.

-> Auto on. Cherry <3 eilen="eilen" eteni="eteni" ja="ja" kun="kun" laiteltua="laiteltua" lukot="lukot" mutta="mutta" muuta="muuta" p="p" pit="pit" projekti="projekti" s="s" sain="sain" sekin="sekin" siihen="siihen" t="t" takalasit.="takalasit." tummennetut="tummennetut" vaan="vaan" vaihtaa="vaihtaa">
-> Paino. Kokonaispudotus 24kg, joten vähän on menty alaspäin mutta vielä olisi paljon jäljellä. Ehkä vähän lisää liikuntaa ja nyt todella katsomaan että mitä tässä suuhunsa panee. Laittaa. Asettaa. Nielee.. jotain...

-> Ulkonäkö. Olen ihastunut systerin tekemiin pitkiin ihaniin geelikynsiin. Ongelma on vain saada ne kestämään siivotessa.. Muttamutta. Kun ne ovat niin ihanat!  Hiukset on värjätty, pitäisi vaan ostaa taas punaista että saisi kunnolla näkymään nuo raidat.

->Terveys. Olen ajatellut ottaa itseäni niskasta kiinni. Pitäisi syödä nuita verensokeripillereitä ja maanantainahan on nuo lannerangan kuvaukset taas. Selkä ei kovin tykkää liikkua enää niiden 48 wc-pöntön ohella mitä päivittäin tulee pestyä, ja ne roskisten tyhjennykset... No, liikuntaa tulee.

-> Muu elämä. Alkaa olla hiljalleen hallinnassa, vaikka ajatukset ovat sekaisin kaikin puolin. Pitkästä aikaa olo on ihmismäinen, naisellinenkin jopa ajoittain. On joku, jota varten tehdä asioita. On joku, jota varten olla. Joku muukin kuin minä itse. Tärkeintä on muistaa tietysti että itseni vuoksihan minä tätä teen, mutta ei se todellakaan ole pahitteeksi että joku muukin arvostaa olemassaoloani. Ja tissejä. Ja persettä. Yllättävän paljon on väliä sillä että joku oikeasti katsookin. Hiljainen kiitos jonnekin kauas.

Mutta niin. Eiköhän tämä tästä taas.