"Elämää ei hallita kielloin vaan myönnöin." - Timo Airaksinen
Eilinen meni melko plörinäksi. Sen siitä saa kun on tuollainen kondiittorinpoikanen käymässä. Ja se kakku on piru vie syntisen hyvää. Mutta tänään melkein ruotuun, paitsi sinne ikeaan. Liikunnat jäävät tältä päivältä, mutta huomenna sitten täysin ruotuun ja pari viikkoa täyttä häkää. Paino ei ole laskenut, mutta ei kai kakun kanssa voikaan?
Motivaatio on nousussa, sen verran hyvä fiilis noilla nutrileteilla kuitenkin tulee. Energisyys on käsin kosketeltavaa. Mutta nyt sitten tosiaan kaksi päivää mennyt ihan miten sattuu suurinpiirtein. Eilistä en jaksanut edes merkata. Söin jauhelihakeittoa ja siihen päälle sitä kakkua enemmän kuin eu-direktiivit sallivat. Pari palaa leipää meni myös, ja pari keksiä. Argh.
No mutta nyt sitten ruotuun. Ensi viikonloppuna olen onneksi "turvallisessa" seurassa anopin ja äitin kanssa, niin leivon niille vain mudcaken ja painun itse pihalle lenkille. Viikolla ei ole enää mitään ongelmaa, kun tuo vieraamme lähtee huomisaamulla. Tämän päivän tekosyyni on tosiaan tuo ikea, vuoden toiseksi viimeinen käynti. Se tarkoittaa että siellä ei voi olla syömättä niitä ihania herkkuja, ja aika pitkä päivä tulee muutenkin. Toissapäiväinen lappeenranta ja tämänpäiväinen ikea tekee ajomatkoissa niin paljon että tiedän selkäni olevan huomenna aamulla kuin tulessa.. No, sitten vaan kivuista huolimatta salille ja infrasaunomaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti