Totesivat minulla parisen viikkoa sitten diabeteksen. Eivät olleet varmoja että ykkös- vai kakkostyypin, ja kun verensokeri oli parhaimmillaan 28, niin olivat sitä mieltä että minun pitäisi ehdottomasti piikitellä. Mainittakoon että aamuarvon pitäisi olla jotain 4-6.
Kieltäydyin piikittelystä.
Soittivat kotiin useaan otteeseen sairaalasta päästyäni, ja kerroin, että hoidan tuon yhden lääkityksen alta pois, ja sen jälkeen sitten aloitan metforemin, ja katson, että viikossa arvoni palaavat normaaleiksi. Hemoglobiinini on hyvä, viitearvoissa. Sanoin kolesteroliarvo, kilpirauhasarvot ja muutkin, sokeriarvo on ainoa poikkeama nuissa veriarvoissa. Lääkäri yritti vakuutella puhelimessa, että minun on pistettävä, ei se mihinkään muutu, ja kun annostus metforemissa olisi niin että viikon ajan iltaisin 500mg, sitten viikon ajan aamulla ja illalla 500mg, sitten viikko 500+750mg ja sitten 750+750mg, niin ennenkuin tuo neljän viikon jakso on kulunut, minä olen jo hengenvaarallisessa tilassa ja munaiseni saattavat jo pettää.
Ilmoitin heille ettei verensokerini kanssa ole aiemmin ollut mitään hätää, joten varmasti tämä tässä korjaantuu ihan hetikohta. Nyt olen ensimmäisen viikon syönyt lääkkeitä, 5pvää. Ensimmäisen lääkkeen jälkeen verensokeri laski viiteentoista. Tänä aamuna arvoni oli 5.3. Viiden lääkkeen jälkeen.
Nostan annostusta tasan yhden kerran; siihen että otan 500mg aamulla ja illalla, mutta en todellakaan pumppaa elimistöäni täyteen lääkettä jota ei niin suuria määriä tarvitse. Ja tietysti tämän kaiken keskellä minua taas syytetään valehtelijaksi, kuten aiemminkin.. Sairaalassa olivat sitä mieltä, että kun ekan päivän labratestit näyttivät yli 20 ja seuraavana aamuna 14, niin olin paastonnut heidän mielestään koko vuorokauden. Suunta on kuitenkin koko ajan ollut alaspäin.
Ihmettelin heidän skitsoamistaan ja halua piikittää minua, joten tilasin tosiaan omien labrojeni tulokset, ja katsoin, onko verensokeri ollut korkealla aiemmissa, vuoden takaisissa mittauksissa. Ei ole ollut ei. Mutta sitähän he eivät uskoneet sanomisistani huolimatta..
Nyt he eivät usko sitten verensokerimittaria. Liekö kapistus sitten tosiaan hajonnut viikon aikana??
Rasittavaa pakkotunkemista, lääkkeiden ja diagnosien. Minä väitin ettei minulla ole oireita, jotka heidän mielestään minulla olisi pitänyt olla. Kun verensokeri oli 20, väitin sen johtuvan tuosta toisesta lääkkeestä, jota syön. Eivät uskoneet mahdolliseksi, pakkausselosteesta huolimatta. Kun lääke loppui 5 pvää sitten, niin joko metforem on ihmeentekijä tai sitten lääkityksen loppuminen vaikutti, valitkoon ihan keskenään kumpaan uskovat. Vai liekö mahdollista että minä olen viikon sitten paastonnut ihan vaan, jotta vääristäisin testituloksia ettei minun tarvitsisi pistää?
No, katsotaan nyt, mitä loppuviikko tuo tullessaan. Stressiä ja stressiä, uskoisin.
Toissakerralla vaaka näytti 136. Viime kerralla 130. Tämä jos mikä on jojoilua. Katsotaan kuun alussa seuraavan kerran, kammottaa jo valmiiksi ajatuskin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti